Ennen kaikkea toivomme käyttäjien auttavan Sinua tuotekehityksessäsi!

T. Tekijät

Jos jaksetaan:
- Oppaan jutut voi lisäksi taittaa yhdeksi pdf-tiedostoksi
- Soveltuvista kohdista voidaan tehdä mobiililehti

Tiedämme, että käyttäjät ja käyttäjätieto palvelevat tuotekehitystä. Kiireessä on kuitenkin vaikea ehtiä keskittyä kehittämiesi tuotteiden ja palveluiden tuleviin käyttäjiin. Kiire ehkäisee oman ammattitaitosi paranemista, mistä podet hieman huonoa omatuntoa. Tilanne ei ole lohduton, vaan voit tehdä sille jotain. Kokemukset osoittavat, että pienikin sysäys voi merkittävästi parantaa käytäntöjä. Toivomme, että tutustumisesi tähän oppaaseen on sellainen sysäys.

Olet tuotekehityksen ammatilainen ja osaamisesi keskittyy yleensä johonkin muuhun kuin käyttäjiin ja käyttäjätietoon. Niin on hyvä olla. Työssäsi keskustelet sellaisten kanssa, jotka eivät ymmärrä työtäsi hyvin vaan vetoavat käyttäjiin ja käyttäjätietoon, kun haluavat saada tahtonsa läpi. Tämä opas auttaa sinua pärjäämään paremmin heidän kanssaan. Saatte yhteisen tavoitteen keskusteluillenne. Käyttäjät puolestaan saavat houkuttelevampia tuotteita ja palveluja.

Pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehitystä on tapana surkutella, koska niillä ei muka ole riittäviä resursseja. Se ei pidä paikkansa, koska sinä olet tuotekehityksenne tärkein resurssi. Pk-yrityksessä pääset hyvään tuntumaan päivittäiseen liiketoimintaan eikä sinua ole eristetty millekään tuotekehitysosastolle. Olet lähellä kehittämiesi tuotteiden käyttäjiä ja muita yrityksesi työntekijöitä.

Toivomme, että opas herättää mielenkiintosi käyttäjätietoon. Opas on kirjoitettu kaltaisillesi lukijoille, jotka haluavat nopean silmäyksen käyttäjätiedon menetelmiin. Se on kirjoitettu yksinkertaiseksi ja selkeäksi eli sellaiseksi, jota käyttäjät yleensä toivovat. Keskitymme sellaisiin menetelmiin, jotka on helppo, halpa tai muuten vain kiva toteuttaa. Syvällisemmästä tiedosta kiinnostuneita rohkaisemme lukemaan kokoamiamme lähteitä.

Toivotamme sinulle hyviä hetkiä käyttäjien ja käyttäjätiedon parissa!

Tarkoituksemme on niinkin arkinen kuin parempien tuotteiden kehittämisen tukeminen. Tiedämme omaan tutkimukseemme ja laajaan tutkimuksen kartoitukseen perustuen, että käyttäjien tiiviimpi mukaan ottaminen tuotekehitykseen voi parantaa tuotteita.

Käyttäjien mukaan ottaminen ei tietenkään ole patenttiratkaisu kaikkiin maailman ongelmiin, joten pyrimme tässä oppaassa antamaan hyödyllisiä vinkkejä asiasta. Toivomme, että oppaaseen tutustuminen tarjoaa vastauksia sinua askarruttaviin kysymyksiin siitä, milloin ja kuinka käyttäjiä kannattaa ottaa mukaan tuotekehitykseen.

Oppaan rahoittavat Kuluttajatutkimuskeskus ja Tekes. Kuluttajatutkimuskeskus parantaa kuluttajien hyvinvointia ja Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämistä. Kun nämä tavoitteet on lyöty yhteen, on lähdetty kehittämään teknologiaa käyttäjälähtöisesti. Ja opasta pidetään yhtenä asian edistämiskeinona.

Aiheesta löytyy lisää oppaan taustalla olevasta Onni-hankkeen raportista ja hankkeen etenemistä raportoineesta Onniblogista.

Haudattu koira kertoo siitä, että paremmista tuotteista nautimme myös itse.

T. Tekijät

1. Ota käyttäjät mukaan riittävän aikaisin
Käyttäjien ymmärtäminen alkaa heidän kohtaamisestaan. Kynnys mukaan otolle kasvaa ajan myötä.

2. Pyydä käyttäjiä tekemään jotain
Mielipiteet ja ennakkoluulot eivät ole kokemusperäisen tiedon väärttejä. Hanki käyttäjille kokemuksia tuotteestasi.

3. Tee parannuksia niin kauan kuin on tarpeen
Hankkimasi tiedon säilyttäminen hyllyssä tai Ö-mapissa ei palvele ketään. Tee sillä jotain!

• Haastattelut
• Havainnointi
• Ryhmäkeskustelu
• Esimerkki Empathic Design -työpajasta
• Esimerkki Participatory Design -työpajasta
• Empathic Design -työpajan virikemateriaali
• Participatory Design -työpajan taustamateriaali

Kirjoja verkossa

• Käyttäjät tuotekehittäjinä - Oppaan kirjoittajien raportti (Heiskanen, Hyvönen, Repo & Saastamoinen)
  
• Innovaatioiden kotiutuminen - Tarinoita uutuuksien vastaanotosta (Repo, Koskinen & Grönman toim., 2006)
• Democratizing Innovation - Kaikki innovoivat (von Hippel, 2005)
• Käytettävyystutkimuksen menetelmät - Kattava menetelmäkatsaus (Ovaska, Aula & Majaranta toim., 2004)

Kokeilukertomuksia verkossa

• Kuluttajat kehittämässä puheentunnistusta (Heiskanen & Hyvönen, 2006)
• Kuluttajien palautetta mittatikkuympäristötyökalusta (Heiskanen & Timonen, 2005)
• Mobiilin matkailublogin käyttäjälähtöinen kehittäminen (Repo, Hyvönen & Saastamoinen, 2006)
• Mobiili video (Repo, Hyvönen, Pantzar & Timonen, 2003)
• Tulevaisuuden keittiö (Timonen, Mäkelä, Niva, Hyvönen & Vesmanen, 2004)
• Uusien pakkauksien vuorovaikutteinen ideointi (Timonen, Järvelä & Piiroinen, 2006)
• Yhteisölähtöinen hybridimedia: käyttäjäkeskeisen tuotekonseptoinnin kokeilu (Heiskanen, Hyvönen, Saastamoinen, Forsell, Grenman, Ylisiuria & Malanin, 2007).

Guruja

• Eric von Hippel - Lead userit kehittävät omat tuotteet tarpeisiinsa
• Charles Leadbeater - Ammattimaiset amatöörit rakentavat uusia tuotteita
• Jakob Nielsen - Verkkokäytettävyyden uranuurtaja
• Don Norman - Toimivan tekniikan puolesta puhuja

Muita oppaita

• Cost effective user centred design - Kustannustehokkaiden käyttäjäkeskeisyyden menetelmien esittely
• Esteettömyys - Tieken opas esteettömyydestä verkkosivustoilla (pdf, 4.7 mb)
• ISO 13407 - Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin esittely Wikipediassa
• Käyttäjätieto - Sampsa Hyysalon kirjan verkkoliite sisältää mm. ladattavaa materiaalia
• Usability.net - EU-hankkeen esittelemiä työkaluja asianharrastajille, managereille ja projekteille

Hyviä tiiliskivikirjoja

• Käyttäjätieto ja käyttäjätutkimuksen menetelmät (Hyysalo, 2006)
• Hobbyist Knowing in Product Development (Kotro, 2005)
• Contextual Design (Beyer & Holzblatt, 1998)
• Professional Empathic Design: User Experience in Product Design (Koskinen, Battarbee & Mattelmäki toim., 2003)

Toivomme, että kokemuksistamme on hyötyä tuotekehityksellesi!

Petteri Repo KTT, tutkimuspäällikkö Kuluttajatutkimuskeskus 0400-737 968 @ncrc.fi	Mika Saastamoinen VTM, tutkija Kuluttajatutkimuskeskus 09-7726 7762 @ncrc.fi
Kaarina Hyvönen MML, erikoistutkija Kuluttajatutkimuskeskus 09-7726 7705 @ncrc.fi	Eva Heiskanen FT, erikoistutkija Kuluttajatutkimuskeskus 09-7726 7735 @ncrc.fi

Kiitokset

Tällainen opas on laajan yhteistyön tulos. Haluamme kiittää erityisesti seuraavia henkilöitä saamastamme tuesta:

Eija Aholaa, Juha Alasaarta, Minna Forsellia, Heidi Grönmania, Leena Gävertiä, Marko Heikkistä, Risto Helasta, Irmeli Hietamäkeä, Sampsa Hyysaloa, Mikael Johnsonia, Leena Kanervaa, Eila Kilpiötä, Seppo Kangapuntaa, Ilpo Koskista, Tanja Kotroa, Tero Kuitusta, Sami Linnanvuota, Seppo Mäkistä, Riitta Nieminen-Sundellia, Hannu Niemistöä, Klaus Oeschia, Mika Pantzaria, Petrus Pennasta, Panu Pitkästä, Satu Saarista, Martti Soramäkeä ja Antti Tikkasta.

Aivoriihisessioon voit pyytää mukaan esimerkiksi muita yrityksesi tuotekehitykseen osallistuvia henkilöitä. Mukaan kannattaa ehdottomasti pyytää myös tuotekehityksen ulkopuolisia henkilöitä. Sekalainen seurakunta takaa ideoiden kirjavuuden. Varsinaisten osallistujien lisäksi jonkun pitäisi toimia session vetäjänä ja ideoiden kirjaajana.

Aivoriihessä osallistujat ideoivat vapaasti ja sanovat ajatuksensa ääneen saman tien. Ääneen lausutut ideat herättävät mielleyhtymiä muissa osallistujissa, ja he tuovat vuorostaan omat ajatuksensa muiden tietoon. Julkilausuttuja ideoita voidaan sitten ryhmitellä, yhdistellä ja kehittää eteenpäin. Tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon ideoita. Jos ideoita on paljon, niin joukosta löytyy todennäköisemmin myös joku uusi ja innovatiivinen idea.

Aivoriihivaiheessa ei olla kriittisiä (sen aika koittaa myöhemmin). Siinä voidaan luoda hullujakin ideoita ja kehittää niitä vielä hullummaksi. Kritiikittömyydellä luodaan osallistujia kannustava ilmapiiri, joka vapauttaa osallistujat uusien ja parempien ideoiden luomiseen. Oudot ja hullut ideat jalostetaan sitten myöhemmässä vaiheessa käyttökelpoisiksi tuoteideoiksi.

Aivoriihiä voi harrastaa myös yksikseen. Omin päin tehtävän aivoriihen etuna on se, ettei tarvitse lainkaan välittää muiden mielipiteistä. Heikkoutena puolestaan on se, että sinulla ei ole mukanasi ryhmää, joka auttaisi sinua kehittämään ideoitasi eteenpäin.

Aivoriihen sivutuotteena voi syntyä myös sellaista ylimääräistä ”hyvää”, että sessioon osallistuneet yrityksesi jäsenet ovat valmiiksi sitoutuneet tehtyihin päätöksiin. Ovathan he olleet mukana tekemässä niitä!

Harrastajia löydät mahdollisesti niinkin läheltä kuin omasta yrityksestäsi. Jos yrityksesi työntekijät käyttävät tuotteitanne (tai jotain vastaavan kaltaisia) myös vapaa-aikanaan, heillä on paremmat edellytykset ymmärtää miten tuotetta voisi parantaa. Jos työntekijät eivät vielä ole tuotteesi harrastajia, anna heille mahdollisuus ryhtyä sellaisiksi (esim. antamalla tuote heidän käyttöönsä).

Harrastajia ja harrastajayhteisöjä voi löytää myös muualta. Kannattaa seurata esim. harrastajayhteisöjen nettisivustoja ja niillä käytävää keskustelua. Niissä tuodaan monesti esille tuoteryhmän eri tuotteisiin liittyviä puutteita, jotka voi käänteisesti nähdä toivomuslistoina. Harrastajayhteisöjen kautta voi yrittää myös rekrytoida tutkimushenkilöitä, jos tavoitteena on tehdä käyttäjätutkimusta ”oikeilla” kuluttajilla.

Havainnointi on käyttäjätutkimuksessa käytetty menetelmä, jossa havainnoidaan ihmisiä luonnollisissa tilanteissa ja aidoissa ympäristöissä. Tällaisia tilanteita ja ympäristöjä voivat olla esimerkiksi työpaikka tai kodin olohuone. Parhaimmillaan käytäntöjen ja käyttöympäristöjen havainnointi voi antaa tärkeää pohjatietoa tuotekehitykseen tai jopa tuottaa uusia tuoteideoita. Havainnointi on kuitenkin melko työläs menetelmä, joten kannattaa miettiä tarkkaan siitä saatavia hyötyjä.

Havainnoinnin tukena tai vaihtoehtona käytäntöjä voi tunnistaa myös käyttäjiä haastattelemalla. Haastattelujen avulla voidaan kerätä tietoa käyttäjien kokemuksista ja asenteista heidän itsensä kertomana. Asioista saa usein parhaiten selkoa kysymällä ihmisiltä. Käytäntöjen tunnistamiseen sopivat parhaiten avoimet haastattelut, teemahaastattelut tai ryhmähaastattelut.