KCL:n (Oy Keskuslaboratorio – Centrallaboratorium Ab) ja Myllykosken Pallo -jalkapallojoukkueen kanssa yhteistyössä toteutimme käyttäjäkokeilun, joka koski viestintätuotekonseptien kehittämistä käyttäjäyhteisön tarpeisiin. Tavoitteenamme oli yhtäältä tunnistaa sopivia tutkimusmenetelmiä käyttäjälähtöisten tuotekonseptien suunnitteluun ja toisaalta kehittää uusia hybridimediakonsepteja yhdessä käyttäjäyhteisön kanssa. Hybridimedialla tarkoitetaan tässä yhteydessä nykyisten viestintäteknologioiden uusia yhdistelmiä, joihin voi sisältyä esimerkiksi painettua, sähköistä ja mobiiliviestintää. Toistaiseksi hybridimediaa on kehitetty teknologialähtöisesti, mutta me lähestyimme sitä käyttäjien, käyttäjäyhteisöjen ja käyttötilanteiden näkökulmasta.

KCL oli kiinnostunut kehittämään hybridimediatuotteita erilaisten harrastus- ja vapaaehtoisyhteisöjen tarpeisiin. Käyttäjäkokeilun kohde tarkentui asteittain KCL:n tarpeiden mukaan yhteen KCL:n potentiaalisia asiakkaita edustavaan yhteisöön, jalkapalloseura Myllykosken Palloon (MyPa), ja sitten MyPan tarpeiden perusteella vapaaehtoistyöntekijöihin (järjestyksenvalvojat, lipunmyyjät, kioskimyyjät jne.) ja heidän viestintänsä kehittämiseen. Vapaaehtoistyöntekijät valittiin tutkimuksen käyttäjäyhteisöksi siksi, että nimenomaan heidän viestintäänsä liittyy MyPan palkatun henkilöstön mukaan monia erityispiirteitä ja -tarpeita. Tarkoituksena oli kehittää hybridimediakonsepteja vapaaehtoisten toiminnallisiin, sosiaalisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin. MyPan vapaaehtoistyöntekijöiden yhteisö käsittää 300 eri tavoin MyPan otteluiden järjestämiseen osallistuvaa henkilöä.

Käyttäjäkokeilun toteutus

Käyttäjäkokeilussa haluttiin yhdessä KCL:n kanssa kokeilla erilaisia innovaatioprosessin varhaisvaiheisiin tarkoitettuja käyttäjien osallistumisen ja käyttökontekstin tutkimuksen menetelmiä. Käytimme kokeilussa sekä empathic design että participatory design -menetelmää, ja vertailimme niiden hyödyllisyyttä tuotekonseptien kehittämisessä. Molempien menetelmien lähtökohtana on, että uusia tuotekonsepteja kehitetään loppukäyttäjien tarpeisiin perustuen. Empathic design -menetelmän perustana on käyttäjien ja heidän toimintansa tarkka havainnointi, jonka pohjalta tuotekehitystiimi ideoi käyttäjien tarpeisiin sopivia tuotekonsepteja. Participatory design -menetelmässä käyttäjät itse osallistuvat tuotekehitysprosessiin ja tuovat omat ideansa siihen.

Aloitimme käyttäjäkokeilun toteutuksen tutustumalla vapaaehtoistyöntekijöihin ja heidän toimintaansa havainnoimalla (ks. malli) ja haastattelemalla (ks. malli) heitä sekä pyytämällä heitä pitämään viestintäpäiväkirjaa. Havainnointi ja haastattelut ovat oleellinen osa empathic design -menetelmää, mutta ne antoivat esiymmärrystä myös participatory design -menetelmällä toteutettavasta osiosta. Havainnointi- ja haastatteluaineistoa kerättiin kolmen MyPan ottelun sekä yhden ennen ottelua järjestetyn ottelupalaverin aikana. Viestintäpäiväkirjaan pyydettiin kirjaamaan vapaaehtoistyöhön liittyvä viestintä. Päiväkirjan palautti yksi vapaaehtoistyöntekijä.

Keräämämme aineisto osoitti, että vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos on erittäin tärkeä seuran toiminnalle. Yhteistyössä seuran palkatun henkilökunnan kanssa toimivat vapaaehtoistyöntekijät vastaavat suurelta osin ottelutapahtumien järjestämisestä, kuten järjestyksenpidosta, lipunmyynnistä sekä kioskeissa ja pubissa tapahtuvasta myynnistä. Lisäksi he valmentavat ja huoltavat juniorijoukkueita. Monet vapaaehtoiset toimivat samanaikaisesti useissa rooleissa, esimerkiksi valmentajina ja kioskimyyjinä. Keskeisimpiä motiiveja vapaaehtoistyöhön osallistumiseen ovat omien lasten tai oman harrastuksen tukeminen sekä yleinen kiinnostus MyPan otteluita ja yleensä seuran toimintaa kohtaan.

Vapaaehtoistyöhön liittyy monenlaista viestintää: sitä tapahtuu sekä vapaaehtoisten kesken että vapaaehtoisten ja MyPan palkatun henkilöstön välillä, sitä on otteluiden aikana ja niiden välillä ja viestintään käytetään monenlaisia viestintävälineitä. Haasteltujen vapaaehtoistyöntekijöiden mielestä viestintä toimii yleensä hyvin. Asioista ilmoitellaan eri kanavien kautta aina sen mukaan, mikä kulloinkin toimii parhaiten.

Havainnointi-, haastattelu- ja päiväkirja-aineistojen keräämisen jälkeen järjestimme empathic design ja participatory design -työpajat, joissa ideoitiin uusia tuotekonsepteja MyPan vapaaehtoistyöntekijöiden viestintään. Empathic design -työpajaan (ks. malli) osallistui MyPan palkattuja työntekijöitä sekä KCL:n, TKK:n ja HIIT:n tuotekehitysasiantuntijoita, yhteensä kahdeksan henkilöä. Osallistujia orientoitiin työpajaan havainnointiaineistoon perustuvalla virikemateriaalilla (ks. malli), jossa oli muun muassa käyttäjänarratiiveja ja valokuvia. Participatory design -työpajan (ks. malli) kaikki kahdeksan osallistujaa olivat MyPan vapaaehtoistyöntekijöitä. Osallistujia orientoitiin työpajaan virikemateriaalilla (ks. malli), jossa esiteltiin erityisesti hybridimedian mahdollisuuksia. Lopuksi KCL testaisi työpajoissa kehitettyjä tuotekonsepteja laajemmalle vapaaehtoisten joukolle suunnatulla kyselyllä.

Käyttäjien ja käyttöympäristön havainnoinnin panos tuotekonseptien kehittämiseen

Molemmissa työpajoissa syntyi runsaasti ideoita, ja niiden perusteella kehitettiin kolme yksityiskohtaisempaa tuotekonseptia. Empathic design -työpajan ideoimat tuotekonseptit kohdistuivat melko suorasti vapaaehtoisten viestinnässä havaittuihin puutteisiin ja ongelmiin. Työpajan ehdotukset edelleen kehitettäviksi tuotekonsepteiksi olivat vapaaehtoisten tuottama lehti ja intranet-tapahtumakalenteri. Lehden ideana oli tarjota vapaaehtoistyöntekijöille uusi viestintäväline sisäisen tiedonkulun ja MyPan organisaation läpinäkyvyyden parantamiseksi ja samalla vapaaehtoistyöntekijöiden yhteisötunteen lisäämiseksi. Lehti toteutettaisiin helppokäyttöisen julkaisualustan avulla, johon eri tahot voisivat helposti lähettää kirjoituksia ja valokuvia. Intranet-kalenteri tarkoittaa tietokanta-julkaisujärjestelmä-intranet-yhdistelmää, johon vapaaehtoistyöntekijät ja ennen kaikkea MyPan organisaation edustajat laittaisivat tietoa, joka olisi saatavilla monen viestintävälineen kautta. Eri kohderyhmille voitaisiin personoida erilaiset näkymät kalenteriin.

Useimmat participatory-työpajan ehdotukset ja ideat liittyivät organisatorisiin parannuksiin ja yksinkertaisiin muutoksiin informaation kulussa. Sen edelleen kehitettäväksi tuotekonseptiksi valitsema idea oli MyPa-kanava, joka tarkoittaa digi-tv-kanavan ja intranetin yhdistelmää. Kanavalla esitettäisiin ilmoituksia, otteluita, pelaajien haastatteluja ja muita henkilökuvia. Vapaaehtoiset voisivat itse tuottaa materiaalia esityksiin. Intranet näkyisi tv-kanavalla esimerkiksi teksti-tv-muodossa.

Empathic design -työpajan ehdottamat konseptit olivat teknisesti innovatiivisia, ja suhteellisen yksinkertaisesti toteutettavissa. Participatory design -työpajan ehdotus oli teknisesti innovatiivinen ja kunnianhimoinen, mutta kohdistui enemmän jalkapalloseuran ulkoisen viestinnän tarpeisiin kuin vapaaehtoisten keskinäiseen viestintään tai vapaaehtoisten ja seuraorganisaation väliseen viestintään.

KCL valitsi työpajojen esittämät kolme tuotekonseptia (MyPa-lehti, intranet-tapahtumakalenteri ja MyPa-TV) tarkemman konseptoinnin kohteeksi. KCL testasi näitä konsepteja laajemmalle vapaaehtoisten joukolle lähetetyn kyselyn avulla. Suosituimmaksi osoittautui MyPa-lehti, joka valittiin sitten jatkokehittelyn kohteeksi.

Hyötyjä tuotekehitykselle

Yhteisölähtöisen hybridimedian konseptointia koskevan kokeilun tuloksena voidaan todeta, että molemmat ”standardimenetelmät” tuottivat olennaista tietoa käyttäjien viestintätarpeista. Tässä tapauksessa empathic design -menetelmä osoittautui toimivammaksi erityisesti uusien hybridimediatuotteiden kehittämisessä. Tähän lienee syynä toisaalta se, että käyttäjien eli vapaaehtoisten oli etukäteen lähetetystä taustamateriaalista huolimatta vaikea orientoitua tai motivoitua nimenomaan hybridimedian kehittämiseen. Toisaalta taas tuotekehittäjien ja MyPan seuraorganisaation edustajien oli suhteellisen helppo eläytyä vapaaehtoisten tilanteeseen, koska kaikilla työpajassa mukana olleilla oli henkilökohtaista kokemusta vapaaehtoisyhteisöissä toimimisesta. Jatkossa saattaisi olle hyödyllisintä yhdistää molempia menetelmiä samaan kehittämisprosessiin.

Kokeilu osoitti, mitä erityyppisiä tietämyksiä tarvitaan uuteen teknologiaan perustuvan käyttäjälähtöisen tuotekonseptin kehittämisessä. Se antoi KCL:lle hyödyllisen sysäyksen siirtyä median käytön tutkimisesta kohti uusien tuotekonseptien kehittämistä. Koska KCL on ensisijaisesti tutkimusorganisaatio, joka palvelee paperi- ja painoteollisuutta, sen toiminta painottuu innovaatioprosessin varhaisvaiheisiin. Kokeilun tuloksia on esitelty KCL:n ja Onnin yhteistyönä. Kokeilussa kehittettyä menetelmää tullaan myös hyödyntämään ja kehittämään edelleen KCL:n tutkimusprojektissa (“End-user preferences in product concept development”).