Leiki Oy:n kanssa toteutetussa käyttäjäkokeilussa tutkimme uudenlaista tapaa seurata uutisia Internetissä. Tutkimuksessamme maallikkokäyttäjät kokeilivat oppivan, personoidun Internet-uutispalvelun kokeiluversiota. Tutkimuksen kohteena oli Leiki Oy:n Personal Portal -uutispalvelu, joka kokoaa yhteen satoja Internetin ilmaisia RSS-tyyppisiä uutissyötteitä.

Syötteissä esiintyvät uutiset ovat yleensä lyhyitä tiivistelmiä, jotka sisältävät linkin täysmittaiseen uutiseen kyseisen uutistuottajan verkkosivulla. Palvelun erikoisuutena on, että se oppii käyttäjän henkilökohtaisen uutismaun automaattisesti seuraamalla käyttäjän valintoja palvelussa. Analysoimalla käyttäjän aikaisemmin lukemia uutisia palvelu osaa suositella hänelle muita samankaltaisia uutisia. Palvelu myös näyttää kunkin uutisen lopussa muita samaan aiheeseen liittyviä uutisia. Henkilökohtaiseen profiiliin sopivien uutisten lisäksi palvelussa on mahdollisuus lukea uusimmat uutiset sekä suosituimmat muiden käyttäjien lukemat uutiset.

Leiki Oy tarjoaa samaan ideaan perustuvia palveluja yrityksille, joiden tuottamilla Internet-sivustoilla tarjotaan uutisia luettavaksi. Kokeilumme avulla Leikin edustajat halusivat saada näkemyksiä siitä, miten palvelu soveltuisi tarjottavaksi suoraan kuluttajille. Kokeilussa ollut palvelun versio ei ollut tarkoitettu kuluttajille, vaan kyse oli testauskäyttöliittymästä, josta puuttui muun muassa kuvallinen RSS-sisältö.

Kuluttajapalautteen saamiseksi kehitteillä olevasta uutispalvelusta toteutimme kokeilun, jossa Kuluttajatutkimuskeskuksen Kuluttajapaneelin jäsenet kokeilivat ja arvioivat palvelun prototyyppiä. Kokeiluversio oli siis sekä visuaalisesti että osittain myös teknisesti vielä keskeneräinen. Kokeiluun osallistujilla oli palvelu käytössään noin 10 päivän ajan, ja heitä pyydettiin käyttämään sitä ainakin 10 kertaa. Osallistujat kokeilivat palvelua joko kotonaan, työpaikallaan tai esimerkiksi kirjastossa keskimäärin 9 kertaa. Käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä palvelun käytettävyydestä, toimivuudesta, hyödyllisyydestä ja kiinnostavuudesta selvitettiin kokeilun kuluessa kyselylomakkeella, jossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kokeilujakson jälkeen järjestettiin lisäksi kaksi ryhmäkeskustelua (ks. malli), joissa osallistujat keskustelivat yksityiskohtaisemmin käyttökokemuksistaan ja niiden taustoista sekä esittivät näkemyksiään palvelun kehittämiseksi. Palvelua kokeili yhteensä 19 kuluttajaa, joista 16 palautti kyselylomakkeen ja 15 osallistui ryhmäkeskusteluun. Palvelun kehittäjät seurasivat molempia ryhmäkeskusteluja ja lopussa myös osallistuivat keskusteluun.

Kuluttajapalautteen lisäksi hankimme tutkimusaineistoa yrityksen edustajilta. Heiltä saimme palautetta kokeilusta erityisesti ryhmäkeskusteluissa sekä haastatellessamme heitä myöhemmin kuluttajapalautteen hyödynnettävyydestä yrityksen tuotekehityksessä.

Personoitu uutispalvelu kiinnosti kuluttajia. He osallistuivat innokkaasti kokeiluun ja antoivat aktiivisesti palautetta kehitteillä olevasta palvelusta niin kyselylomakkeiden avulla kuin ryhmäkeskusteluissakin. He arvioivat palvelun kiinnostavuutta, käytettävyyttä, toimivuutta ja käytön opittavuutta sekä hyödyllisyyttä ja esittivät myös parannusehdotuksia palveluun. Palaute toi esille kuluttajien erilaiset tavat hankkia ja lukea uutisia sekä kokeillun palvelun soveltuvuuden erilaisiin uutispalvelujen käyttötottumuksiin.

Useimmat kokeilijat pitivät palvelun ideaa kiinnostavana ensimmäisellä käyttökerralla ja vielä useampi kokeilujakson päättyessä palvelun käytön paremmin opittuaan. Kiinnostusta herätti ennen kaikkea uutisten personointimahdollisuus sekä käytön helppous. Toisaalta monia kokeilijoita viehätti palvelun laaja, niin ulkomaisten kuin suomalaistenkin lehtien uutistarjonta, johon he eivät muuten olisi tulleet tutustuneeksi. Oli myös niitä, jotka olivat aluksi innoissaan, mutta muutaman kokeilukerran jälkeen heidän innostuksensa laimeni, koska palvelu ei vastannut täysin heidän odotuksiaan.

Vaikka palvelun ideasta pidettiin, toteutuksen katsottiin kaipaavan kehittämistä, ennen kuin palvelu todella pystyisi kilpailemaan kuluttajien suosiosta jo käytössä olevien uutislähteiden kanssa. Kritiikin kohteena oli ennen kaikkea hankalakäyttöiseksi ja ”ikäväksi” koettu tekstipainotteinen käyttöliittymä. Tämä oli odotettavaa, koska käyttöliittymä ei ollut tarkoitettu kuluttajapalveluun. Palvelu ei myöskään aina toiminut niin kuin räätälöidyn palvelun odotettiin toimivan henkilökohtaisia ”uutisvinkkejä” tarjotessaan. Osa kokeilijoista piti tarjontaa liian laajana tai liian segmentoituneena tai kiinnostamattomana. Tähän mahdollisesti vaikutti testaukseen valittu karsittu joukko RSS-sisältöjä, jotka olivat vaihtelevan tasoisia ja yleensä tarjosivat vain pari riviä tekstiä. Jotkut moittivat uutistarjonnan sisältöä ylipäätään, vaikka toisten mielestä nimenomaan se houkutteli palvelun käyttöön. Lisäksi jotkut totesivat, ettei palvelu tuntunut itselle sopivalta, ”omalta tavalta lukea uutisia”.

Palvelun toimintaidean ymmärtämisen ja käytön oppimisen katsottiin vievän paljon aikaa. Niin ikään palvelu oli kokeilijoiden mielestä hidas oppimaan käyttäjien kiinnostuksen kohteet. Monet pitivät palvelun kokeiluaikaa liian lyhyenä, jotta ohjelma olisi todella pystynyt oppimaan heitä kiinnostavat uutisaiheet. Osaltaan tässä lienee ollut kysymys siitä, että kokeilijat eivät täysin ymmärtäneet palvelun toimintatapaa eivätkä siten osanneet käyttää, ”opettaa”, palvelua oikein. Palvelun toiminnan kattavamman kuvauksen uskottiin helpottavan palvelun käytön oppimista ja käyttöä kaikkineen. Vaikka palvelun ideana siis oli, että sitä ei tarvitsisi erikseen opettaa vaan se oppisi käyttäjien mieltymykset normaalista uutisten lukemisesta, jotkut kokeilijat kuitenkin olettivat, että heidän tulisi jollain tavoin opettaa palvelua. Tämä saattoi heikentää palvelun toimintaa.

Kokeiluun osallistujat pohtivat sitäkin, olisiko heillä todellisessa tilanteessa aikaa ja kärsivällisyyttä opettaa ohjelma toimimaan niin, että se palvelisi heidän tarpeitaan. Epäiltiin myös sitä, olisiko oppiminen edes mahdollista esimerkiksi siksi, että kiinnostuksen kohteet voivat vaihdella eri aikoina ja eri tilanteissa. Palvelun käytön oppimisen hitaus tuli esille myös siten, että joidenkin oli vaikea saada sovitettua palvelua omiin uutistenlukurutiineihinsa, ainakaan kokeilujakson aikana. Kokeiluun osallistujat kuitenkin uskoivat, että pidemmän käytön myötä ohjelma toimisi paremmin ja myös tehostaisi heidän omaa Internetin käyttöään.

Käytettävyyteen, toimivuuteen ja sisältötarjontaan liittyvien kehittämistoiveiden ohella kuluttajat esittivät muun muassa, että palvelussa tulisi olla mahdollisuus luoda useita, eri tilanteisiin ja mielentiloihin sopivia ”persoonia” tai profiileja, joita voisivat olla esimerkiksi erilliset työ- ja vapaa-ajan profiilit. Lisäksi toivottiin uutisten listaukseen jonkinlaista jäsennystä, esimerkiksi kevyet viihdeuutiset voitaisiin erottaa vakavista uutisista. Myös sellaista ominaisuutta kaivattiin, että palveluun voisi syöttää valmiiksi joitakin hakusanoja, ja palvelu tarjoaisi niihin liittyviä uutisia sitten, kun niitä ilmaantuu. Nämä toiminnot eivät olleet käytössä tässä kokeilussa, mutta ne ovat osa suunnitellun kuluttajapalvelun kokonaisuutta.

Palvelun katsottiin sopivan parhaiten melko kokeneille Internetin käyttäjille, jotka tietävät tarkkaan mistä aiheista he haluavat uutisia ja jotka ovat kiinnostuneet melko harvoista aiheista. Sen sijaan monipuolisesta uutistarjonnasta kiinnostuneille sen ei katsottu välttämättä soveltuvan hyvin. Kokeilijoiden mukaan palvelu sopisi yliopistoihin ja kouluihin sekä ylipäänsä työtehtäviin, joissa seurataan jonkin tietyn alan uutisia, samoin kuin tietyn harrastuksen seuraajille. Myös tavalliset uutisista kiinnostuneet kotikäyttäjät nähtiin mahdollisena kohderyhmänä. Jos palvelu todella toimisi ideansa mukaisesti, moni kokeiluun osallistujistakin ilmoitti olevansa halukas ottamaan sen omaan käyttöönsä. Jotkut olivat sitä mieltä, että he voisivat käyttää palvelua työasioissa, mutta eivät välttämättä vapaa-aikanaan.

Hyötyjä tuotekehitykselle

Kuluttajien antama palaute vahvisti osaltaan tuotekehittäjien omia kehittämissuunnitelmia, ja osaltaan se nosti esille uusia näkökulmia palvelun kehittämiseksi. Erityisesti osa kuluttajien esittämistä tekniikkaan liittyvistä parannusehdotuksista oli jo ennestään tuotekehittäjien tiedossa, ja heillä oli myös suunnitelmat niiden korjaamiseksi. Yksityiskohtaisten teknisten seikkojen ohella kuluttajat toivat esille myös laajempia näkökulmia ja samalla kehittämiskohteita, jotka juontuivat ihmisten totutuista uutistenlukutavoista ja ylipäänsä arkisista käytännöistä. Nämä asiat valottivat kuluttajien arkea ja tarpeita sekä myös sitä, mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten käyttämiin uutispalveluihin. Osallistujien kommentit vahvistivat sitä aiempaa havaintoa, että kuluttajien täytyy kokea uusi palvelu entisiä paremmaksi ja sen täytyy olla sovitettavissa vaivattomasti entisiin, totuttuihin käytäntöihin, ennen kuin se halutaan ottaa vakituiseen käyttöön.